Kokemuksia pianon soiton opettelusta vanhemmalla iällä

Olen 64-vuotias mies. En ole enää työelämässä.

50 vuotta sitten soitin kansalaisopistossa pari vuotta, mutta sen jälkeen en ole soittanut pianoa. Nuorena harjoittelua haittasi se, että meillä ei ollut pianoa vaan huonot urut. Sovin opettajan kanssa, että sain soittaa ensimmäisenä. Tulin hyvissä ajoin paikalle ennen opetusta, ja sain harjoitella pianonsoittoa vähän aikaa yksin. Opetus kesti muistaakseni 15 minuuttia.

Nyt kun minulla on aikaa, päätin syksyllä 2022 aloittaa uudelleen pianonsoiton. Olen kyllä vuosien aikana soittanut uruilla soinnuttaen yksinkertaisia pop-kappaleita sillä vähäisellä taidolla, mikä minulla oli, mutta valitettavasti vuosien aikana olin kehittänyt huonoja soittotapoja, joita opettaja joutui aluksi kitkemään pois.

Tiina Mattilan oppilaaksi tulin sukulaiseni suosituksesta. Mielestäni ilman opettajaa on mahdoton oppia soittamaan hyvin. Saan opetusta 30 minuuttia viikossa. Nyt olen käynyt tunneilla vuoden ajan.

Koska minulla on aikaa, pyrin harjoittelemaan talviaikaan kolmasti päivässä. Harjoittelen aamiaisen jälkeen, keskipäivälla ja illalla. Soitan kerralla noin 30 minuuttia eli päivän aikana noin 1,5 tuntia.

Soittimena minulla Yamaha DGX 670 sähköpiano. Siinä on metronomi ja lisäksi sekvensseri, joka äänittää ja tallentaa soiton nuotteina. Eli voin soittaa kappaleen ja sen jälkeen kuunnella sekä katsoa sekvensserin näytöltä, näyttääkö soitto samalta kuin nuoteissa. Käytän metronomia ja sekvensseriä todella paljon. Soitan aina kuulokkeilla.

Lämmittelyharjoitukset:

Koska olen niin vähän soittanut, niin minulla on vaikeuksia ihan perusasioissa. Suurin vaikeus on käsien yhteiskäyttö. Myös esimerkiksi 1/16- nuottien soittaminen on erittäin epätarkkaa.

Koska minulla ei ole mitään automaatiota soittamiseen, niin joudun miettimään kaikkia asioita yhtäaikaa, ja siihen aivokapasiteettini ei riitä. Tällöin mikään ei onnistu. Tuntuu, että ei osaa mitään.

Olen tullut siihen tulokseen, että minun pitää harjoittaa asioita niin automaattisiksi, että niitä ei tarvitse miettiä. Olen soittanut erittäin yksinkertaisia lämmittelyharjoituksia, joissa harjoitellaan vain yhtä uutta asiaa kerrallaan. Jo kaksi uutta asiaa sekoittaa helposti pään. Kun olen saanut uuden asian automaattiseksi, lisään siihen jonkin toisen asian.

Harjoituksissa käytän vain nuotteja c d e f g, joita soitan aina peräkkäin. Kun soitan nuotteja peräkkäin, minun ei tarvitse miettiä mitä nuotteja soitan tai sormijärjestystä. Tällöin pääsen keskittymään ongelmiin.

Yleensä aloitan niin, että molemmat kädet soittavat 1/8 -nuotteja legatona.

Tämän jälkeen soitan vasemmalla kädellä 1/4 -nuotteja ja oikealla 1/8 -nuotteja legatona. Sitten kädet päinvastoin. Sitten, kun se onnistuu, soitan saman, mutta tällöin 1/4 -nuotit ovat staccatona.

Harjoitus parantaa käsien yhteistoimintaa.

Minulla on vaikeuksia soittaa 1/16 -nuotteja oikean pituisena ja siksi harjoittelen 1/8- ja 1/16- nuotin eroa tehden niitä perätysten.

Jos tarkka soitto ei onnistu näissä yksinkertaisissa harjoituksissa, niin ei se onnistu varsinaisissa musiikkikappaleissakaan.

Harjoittelen 50 iskua minuutissa käyttäen metronomia, ja samalla myös laskien rytmiä. Kokemuksesta voin sanoa, että hitaasti soittaminen on erittäin vaikeaa, mutta kehittävää. Kun soittaa hitaasti, niin soitto pitää olla kontrollissa. Helposti käy, jos ei keskity, että ei pysy tahdissa.

Talletan jokaisen harjoituksen sekvensserillä, ja katson menikö oikein. Koska soittaminen on minulle vaikeaa, en pysty aina havaitsemaan soiton aikana mikä meni väärin. Helposti 1/16 -nuotit liukuvat muistuttaen lähinnä 1/8 -nuotteja.

Jos harjoittelen 30 minuuttia, useasti lähes puolet ajasta soitan noita yksinkertaisia lämmittelyharjoituksia eri variaatioina. Olen soittanut noita yksinkertaisia harjoituksia tuhansia kertoja, ja niistä on ollut hyötyä. Esimerkiksi käsien yhteistoiminta on parantunut paljon harjoitusten avulla. Kun varsinaisissa musiikki kappaleissa tulee vaikeuksia, teen ongelmakohdasta jonkinlaisen yksinkertaisen version, jossa pyrin eristämään ongelmia tuottavan asian.

Käyttämäni musiikki:

Tavoitteeni ei ole harjoitella sellaista musiikkia, josta pidän, koska se on liian vaikeaa soitettavaa minulle. Soitan musiikkia, joka auttaa minua kehittymään sellaiselle tasolle, että joskus voin soittaa mielimusiikkiani.

Opettajan vinkistä hankin Adult Piano Adventures – Classics Book 1 ja 2 -nuottikirjat. En kuuntele klassisesta musiikkia, enkä siitä oikein välitä mutta kirjojen sovitukset ovat todella hienoja soittaa, ja nautin paljon niiden soittamisesta. Kirjat on suunniteltu niin, että ensimmäiset kappaleet ovat helppoja, ja pikku hiljaa asteittain vaatimustaso nousee.

Kaikki kappaleet löytyvät täältä:
https://www.youtube.com/@pianoadventures -kanavasta soittoesimerkkeinä.

Esimerkiksi 1 kirja löytyy täältä: https://www.youtube.com/playlist?list=PLROQq1cZUMn_tJxX2UelnAkgxlQRdfZRs

Tutustun aina etukäteen läksykappaletta seuraavan uuden kappaleen soittoesimerkkiin. Tällöin minulla on jo mielikuva millaisesta kappaleesta on kyse. Tutkin myös nuotit. Näin saan soittotunnista paremman tehon, kun käyn uutta kappaletta opettajan kanssa läpi.

Ennen kun alan soittamaan uutta kappaletta:

• kuuntelen soittoesimerkin netistä useampaan kertaan
• otan nuotit esille ja käyn kappaleen läpi laskien rytmiä. Kun lasken rytmiä, osoitan nuotteja etusormella musiikin tahtiin.
• tutkin löytyykö jotain jo opittua vai onko täysin uutta tai minulle vaikeata
• tutkin, toistuuko tietyt osat
• tutkin, mitä sointuja on käytetty kun alan harjoitella
• en yritä tavoitella kappaleen oikeata tempoa, koska se on usein liian nopea harjoitteluun
• aluksi harjoittelen 50 iskua minuutissa tempoon metronomia käyttäen
• lasken myös rytmiä ääneen, sillä näin saan sormenpäät ja aivot yhteistoimintaan
• en soita kappaletta kokonaan, vaan muutamia tahteja kerrallaan useampaan kertaan
• yritän välttää samoja toistuvia virheitä, koska ne jäävät lihasmuistiin ja kohta sama virhe tulee aina
• aloitan oikean käden nuoteista
• ensiksi asettelen sormia ilman mitään rytmiä. Tarkoituksena on vain löytää oikeat koskettimet ja käydä sormijärjestys läpi.
• harjoittelen vain 1-3 tahtia kerrallaan 5-10 kertaa hyvin hitaaseen tempoon koko ajan laskien rytmiä. Jos se ei onnistu niin hidastan tempoa, ja jos sekään ei onnistu niin asettelen sormia ilman mitään rytmiä niin kauan, että löydän oikeat koskettimet ja sormijärjestys tulee tutuksi.
• jos mielestäni oikea käsi on jotenkin alustavasti hallussa, harjoittelen vasemman käden samalla tavalla kuin oikean
• kun alan harjoitella kädet yhteen, niin asettelen sormia ilman rytmiä niin, että ymmärrän mitkä sormet painavat koskettimia yhtä aikaa. Tarkoituksena on saada sormien keskinäinen toiminta haltuun.
• harjoittelen vain 1-3 tahtia kerrallaan erittäin hitaasti laskien
• jos teen virheen, niin hidastan ja harjoittelen kohdan vähintään 5 kertaa. Teen tätä niin kauan, että saan toistettua kohdan ainakin muutaman kerran ilman virhettä.

Kun jatkan harjoittelua:

Tässä vaiheessa tiedän jo, mitkä kohdat ovat minulle vaikeita. Keskityn ensiksi näihin vaikeisiin kohtiin, koska harjoittelun alussa minulla on eniten energiaa.

Harjoittelen edelleen muutaman tahdin kerrallaan, ja kun soitto alkaa sujua paremmin, soitan pitempiä pätkiä ja nopeutan hiukan tempoa. Jos tulee virheitä, palaan heti hitaampaan tempoon. Oleellista on samojen toistuvien virheiden välttäminen.

Lopuksi soitan läpi koko kappaletta sellaisella tempolla, jolla en tee samoja toistuvia virheitä. Jos teen virheen, harjoittelen sen kohdan uudelleen hitaassa tempossa.

Kun pianotuntiin on aikaa muutama päivä, luovun metronomin käytöstä, ja yritän kehittää sisäistä pulssia, joka pitäisi minut oikeassa rytmissä.

Voi olla, että joku harjoittelukerta ei ole onnistunut, jos kappale on vaikea tai olen väsynyt. Aina ei vaan onnistu. Viimeiseksi teen aina onnistuneen suorituksen, joka voi olla osa kappaleesta. Jos se ei onnistu, niin soitan jonkun jo osaamani kappaleen. On tärkeää motivaation kannalta, että joka harjoituksen lopuksi saa onnistumisen ilon.

Soittaminen on mukavaa ajanvietettä.